STEN-pisteiden ja normiryhmien ymmärtäminen on erittäin tärkeää arviointien maailmassa. Tässä moduulissa perehdymme näihin käsitteisiin tarjoten kattavan oppaan pisteytyksen tulkitsemiseen ja hyödyntämiseen.
>> Klikkaa tästä siirtyäksesi seuraavaan moduuliin (Moduuli 4)
Mitä STEN-pisteet ovat?
Psykometrisissä arvioinneissamme jokaisessa tuloksessa pistemäärä vaihtelee välillä 1–10. Tätä kutsutaan STEN-pisteytykseksi. STEN-piste kuvaa henkilön sijaintia asteikolla suhteessa muihin samasta väestöstä koostuvan vertailuryhmän jäseniin nähden. Yleinen harhaluulo on, että kykytestin pistemäärä 5 tarkoittaisi, että yksilö vastasi oikein viiteen kymmenestä kysymyksestä. Todellisuudessa pistemäärä 5 tai 6 tarkoittaa, että henkilö on väestön tyypillisellä tasolla – eli sijoittuu asteikolla keskivaiheille verrattuna muihin.
Persoonallisuusarvioinneissa pistemäärä 5 tarkoittaa, että henkilö kokee olevansa kyseisellä osa-alueella tyypillinen muihin verrattuna. Tämä pistemäärä voi myös viitata vaihtelevuuteen hänen persoonallisuuden piirteissään, mikä tarkoittaa sitä, että henkilöllä on kyseisessä ominaisuudessa jonkin verran joustavuutta, joka riippuu tilanteesta.
Persoonallisuuden pisteytyksen tulkinta
Erittely pisteiden merkityksestä:
- 1 = Äärimmäisen vahva, poikkeuksellinen
- 2 = Erittäin vahva
- 3 = Vahva
- 4 = Lievä
- 5 = Tyypillinen
- 6 =Tyypillinen
- 7 = Lievä
- 8 = Vahva
- 9 = Erittäin vahva
- 10 = Äärimmäisen vahva, poikkeuksellinen
Tulosten ymmärtäminen ja hyödyntäminen
Tulosten tarkka tulkinta on tärkeää etenkin persoonallisuusarvioinneissa. On tärkeää muistaa, että persoonallisuus ei ole staattinen tai muuttumaton; se voi muuttua ajan myötä, työelämän kokemusten kautta tai olla jossain määrin tilanteesta riippuvainen. Persoonallisuuden dynaamisen luonteen vuoksi kandidaattien tulokset tulisi ideaalitilanteessa testata uudelleen 12 kuukauden kuluttua mahdollisten muutosten havaitsemiseksi.
Raporttimme tarjoavat näkemyksiä kandidaattien tyypillisistä työskentelytyyleistä, taipumuksista ja mieltymyksistä heidän itsearviointinsa perusteella. Nämä raportit eivät ole objektiivisia mittareita, koska ne perustuvat kandidaattien itsetuntemukseen. Tämän vuoksi raportteja tulisikin käyttää tukityökaluina rekrytoinnissa ja kehittämisessä, jotta päätöksistä saataisiin paremmin ja monipuolisemmin perusteltuja.
Kykyarviointien pisteytyksen tulkinta
Kykyarviointien tulokset perustuvat persoonallisuusarviointien lailla STEN-pisteytykseen, mutta tulkinta on niihin verrattuna erilainen. Kykyarvioinnit mittaavat kandidaattien maksimaalista suoriutumista. Useimmat vastaajat saavat pistemäärän 5–6 (keskimääräinen). Pieni osa vastaajista saa matalamman pistemäärän (1–2, matala kokonaissuoriutuminen) tai korkeamman pistemäärän (9–10, erinomainen suoriutuminen). Kandidaateille voidaan jakaa kykyarvioinnin palauteraportti, joka esittää tulokset helposti ymmärrettävällä ja kandidaattiystävällisellä tavalla.
Normiryhmien merkitys
Normiryhmät ovat keskeisiä arvioinneissa, sillä niiden avulla voidaan ymmärtää, kuinka hyvin testin suorittaja pärjäsi verrattuna muihin. Ilman normiryhmiä raakapisteet olisivat vailla kontekstia. Esimerkiksi kuuntelemisen osalta pistearvo 3 ei kerro meille itsessään paljoakaan. Kuitenkin, kun tiedämme, että pisteet 5–6 ovat keskimääräisiä, voimme tulkita pisteen 3 alle keskimääräiseksi, mikä voi viitata siihen, että henkilö suosii puhumista enemmän kuin kuuntelemista.
Normiryhmät lisäävät olennaisesti kontekstia, mikä mahdollistaa merkityksellisten johtopäätösten tekemisen arviointituloksista. Normiryhmämme koostuvat monimuotoisesta joukosta henkilöitä, jotka ovat suorittaneet kyseisen psykometrisen arvioinnin. Tämän vuoksi ne edustavat yleisesti työelämän väestöä eivätkä ole rajattuja tiettyyn ryhmään.
Lisätietoa normiryhmistä löytyy täältä.
>> Klikkaa tästä siirtyäksesi seuraavaan moduuliin (Moduuli 4)